Porkkanakakku

Porkkanakakkua on aina kehuttu minulle maasta taivaisiin ja yhden ainoan kerran olen sitä syönyt ja kyllähän se oli hyvää. Nyt sitten tuli vihdoin inspiroiduttua niin paljon että sain itsekin porkkanakakun tekaistua. Ohjeen otin Anna ja Fanny Berganströmin kirjasta Rakkautta, oliiveja ja timjamia (2008) sivulta 236. Kirjassa kaikki ohjeet ovat hieman terveellisimpiä kuin ihan tavalliset ohjeet, niinpä varmasti tämäkin. Tein ohjeeseen pieniä muutoksia kaapin sisällön perusteella, joten tässä oma versioni.

80 g rouhittuja hasselpähkinöitä
2 keskikokoista porkkanaa
2 1/2 dl vehnäjauhoja
1/2 tl suolaa
vajaa 1 tl kanelia
1 tl leivinjauhetta
1/2 tl soodaa
1 1/2 dl rypsiöljyä
reilu 2 dl fariinisokeria
3 munaa, yksi kerrallaan

Kuorrutus:
200 g maustamatonta tuorejuustoa
5 rkl siivilöityä tomusokeria
2 rkl lime- tai sitruunamehua

Vuoraa pieni, n. puolikkaan uunipannun kokoinen uunivuoka leivinpaperilla (20 cm x 30 cm) ja kuumenna uuni 175 asteeseen. Kuori ja raasta porkkanat. Mittaa kulhoon vehnäjauhot, suola, kaneli sekä leivinjauhe ja ruokasooda ja sekoita.

Vatkaa yhteen öljy ja sokeri. Sekoita yksitellen joukkoon kolme munaa. Lisää porkkanaraaste ja suurin osa pähkinärouheesta (säästä vähän koristeeksi kakun pinnalle). Kääntele lopuksi sekaan jauhoseos. Kaada taikina uunivuokaan. Paista n. 30 min ja anna jäähtyä täysin ennen kuorruttamista.

Valmista odotellessa kuorrutus. Anna tuorejuuston lämmetä huoneenlämpöiseksi. Vatkaa juusto notkeaksi ja siivilöi joukkoon tomusokeri. Lisää lime- tai sitruunamehu ja sekoita tasaiseksi. Kuorruta kakku ja ripottele pinnalle loppu pähkinärouhe. Anna tekeytyä hetken ennen kuin leikkaat annospaloiksi.

Ja olihan se ihan hyvää, mutta ei ihan niin hyvää kuin se mitä aikoinaan vuosia sitten maistoin. Toki saattaa johtua siitä että on "kevennetty" versio... Mutta kyllä tuota syö, onneksi on vielä puolikas pohja pakasteessa odottamassa käyttöä :) Ja tämä ehdottomasti paranee jääkaapissa tekeytyessään, joten kannattaa tehdä tarjoilua edellisenä päivänä.

Rasvakeitin

No nyt on meilläkin rasvakeitin. Aikamoinen lelu ja kivahan sillä on kikkailla. Vielä kun löysimme vintiltä vanhan grilliuunisysteemin niin meillähän on ihan valmis kotigrilli pystyssä. Jokusen kerran olemme tehneet keittimellä herkkuja, mutta vielä en ole kovin monimutkaisiin ryhtynyt. Lähinnä valmistavaraa olen kokeillut paistella. Ja onhan ne ranskalaiset taivaallisia kun tulevat suoraan keittimestä lautaselle!

Ranskalaisia, mustekala- ja sipulirenkaita, mozzarellatikkuja sekä jalapenopoppersseja

Kyllä tuo on kiva olla olemassa, mutta eihän sitä voi koko ajan käyttää. Yksi öljykanisteri käytettiin ällön näköiseksi ja nyt tuo on pari kuukautta ollut poissa käytössä ja tässä suunnittelen seuraavaa rupeamaa mitä silloin olisi tarkoitus tehdä. Ainakin nyt vihdoin aion fritata sen Marspatukan mitä en edellisellä kerralla saanut aikaiseksi. Lisäksi munkkien paisto hoututtaisi, tai vaihtoehtoisesti donitsien. Suolaisista haluaisin kokeilla katkarapuja ja itsetehtyjä sipulirenkaita.

Valmistuotteista mitä en voi suositella käytettäväksi rasvakeittimessä ovat Pirkan Mozzarellatikut. Niissä ei juusto pysy sisällä yhtään vaan lorahtaa öljyn sekaan saman tien. Ja voin kertoa että keittimen pesu sen jälkeen ei käy ihan käden käänteessä. Itsetehdyt mozzarellatikut sensijaan toimivat hienosti. Eivät vuotaneet ja tuli hyviä. Ne ovatkin ainoa alusta asti itsetehdyt tuotteet mitä olen tuolla vielä kokeillut tehdä. Tärkeintä on vain sen varmistaminen että kuorrutetta on kunnolla joka paikassa.

Jatkanpa haaveilua ja suunnittelua :)